Tervetuloa seuraan!

Translate

lauantai 5. heinäkuuta 2014

Ari Wahlberg - Hammaspeikko Hermanni (Live Video) + pakinaa



"Elefantti Elvin ja kuutamopäärynät" on se meikäläisen lasten levyksi nimittämä albumi. Sitä voisi kutsua ukulele levyksikin tai eläintarina levyksi. Sävelsin kaikki levyn biisit ukulelellä ja äänitettäessä käytin ko. instrumenttia pääasiallisena säestys soittimena, koska se oli luontevaa ja punaisena lankana on erilaiset eläinaiheiset kertomukset kuten esim. "Hammaspeikko Hermanni". Hammaspeikko sai hyvin ihmismäisen habituksen ja tarinan, hänhän on ammattiinsa kyllästynyt "louhostyöläinen" ja haluaisi mielummin tehdä aivan jotain muuta, kuin niitä reikiä, perin epämiellyttävissä olosuhteissa.

Lauluntekeminen on erittäin antoisaa ja mielenkiintoista puuhaa, nautin siitä suunnattomasti, varsinkin kun ajoittain saa aikaiseksi mielestään jotain aivan absoluuttisen uutta ja tuoretta, uusia "sanoja" ja "ilmauksia" niin kuin nyt esim. "Hammaspeikko Hermanni" biisi ja koko "Elefantti" levy sinällään on uusi aluevaltaus minulle ja toivottavasti jatkoa seuraa jossain vaiheessa. Tämän kaltainen musahan soveltuu moneen ja kaikille mun mielestä, ollaanhan me kaikki oltu skidejä jossain vaiheessa. Ihmisen kannattaisi mun mielestä yrittää säilyttää itsessään tietynlainen "lapsellisuus" ja "naivius", se on mieletön voimavara, ihan millä alalla vaan ja varsinkin missä luovuus on kysyttyä, ja luovuuttahan tarvitaan ihan normi päivittäisessä elämässäkin monesti. Rok!

Joskus olen miettinyt, mitkä on oikeastaan ne lähteet mistä lauluntekijät biisinsä ammentavat, olen päätynyt kahteen suureen teemaan "mielikuvitus" ja "kokemukset". Itselläni on vilkas mielikuvitus ja innostun helposti, tietysti tähän mennessä on sitä elettyä elämääkin, mutta jotenkin paljon kiehtovampaa nykyisin on kehitellä omia mielilkuvitus tarinoita, johon sitten ymppää jotain oikeitakin faktoja ???, eikä ne tarvii olla aina itselle tapahtuineita asioita, ympäristötekijät muokkaavat laulujakin kuten ihmistä, heh,  sitä on vaikea lyödä lukkoon ja sanoa, se on aina samalla tavalla, jokainen biisi on erilainen, joka hetki, jokainen päivä on erilainen, kaikki vaikuttaa kaikkeen ja itsellä biisintekemis metoditkin / tekniikka vaihtelee, ei pidä kangistua kaavoihin ja turhaan rutiiniin, hyi! . Joskus on tietysti olo, ettei ole mitään sanottavaa, se on ihan normaalia, enkä mä siitä pelästy, itseasiassa on hauska tarkkailla omaa aikajanaansa, aina jotain uutta on putkahtanut, vaikka kuinka ajattelis tää oli tässä, tää mun kirjoittelu ja biisinteko. Voin hyvin kuvitella miten biisi "mä oon mies jollei koskaan tapahdu mitään" J. Karjalainen on saanut alkunsa. Biisejä ei tosiaankaan tarvitse kovin kaukaa lähteä hakemaan, ne pitää vain huomata, mutta se onkin se taito. Kyllä tässä vaiheessa uskoo jo tiettyyn yliluonnolliseenkin, mikä biisin kirjoittamiseen liittyy, vaikka se on "ihan raakaa duunia" siinä on jotain mitä ei voi selittää ja analysoida, sitä synnyttämisprosessia ja parhaimmillaan siitä saa sananmukaisesti henkisen orkun (orkuista ei varmaaan kukaan pahastu, yksi elämämme upeimpia nyansseja siitä varmasti jokainen on kanssani samaa mieltä).

Ajatuksissani mä olen julkaissut jo kaksi seuraavaa levyä, sen verran tuntuu tuolla pään sisällä suhina käyvän ja se toisaalta aiheuttaa toisinaan stressiäkin kun asiat menevät omasta mielestä liian hitaasti. No maltti on valttia toisinaan. Itseasiassa mun piti vaan toi video tähän ladata "Hammaspeikko Hermanni" live versio, eikä hirveesti "höpöttää", mutta sen verran vielä kun kerran alotin, että seuraavaa matskua Spotifyhin etc.on tulossa 10.7.2014 "Merimieskin suree" / "Pilvenhattaralla" sinkku. "Merimieskin suree" biisistä pitäis tehdä oikeastaan ihan oma blogi kirjoitus, mutta en tiedä teenkö, mutta erittäin tärkeä biisi se mulle joka tapauksessa on ja siinä on paljon hyvinkin henkilökohtaisia tunteita mukana.
Riittäköön se alustukseksi tässä vaiheessa.

Uutta albumia tulossa ilmeisesti elo-syyskuun aikoihin ja joku sinkku vielä ennen sitä, ihan sitä mukaa kun saan asioita valmiiksi. Tää one-man-band-self-made-tee-ja-hoida-kaikki-ite-toiminta vaatii ajoittain aikamoista organisointikykyä, vaikkei uskoiskaan. Eli maltti tosiaankin on valttia. En koe kuitenkaan olevani "Hammaspeikko Hermanni" mä rakastan sitä mitä mä teen eli musiikkia, biisien kirjoittamista ja esiintymistä. Tuottaa musiikillani elämyksiä muillekin kuin itselleni.

Pidetään musiikki liikkeellä ja kulutetaan sitä,
silleen se voi hyvin ja me kaikki voidaan hyvin!
Music is the Healer! Ois niin kiva suomentaa toi fraasi "musiikki on hiilari" on se varmaan sitäkin, heh!

Seuraavaan kertaan,
Ari

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti