Tekstit
Kevyesti juhlava vuosi menossa omassa levyjulkaisu mielessä, ensi sinkusta on ehtinyt kulumaan vuosia jo 25. Uskomatonta, ihan kuin se olisi vasta eilen ollut, se kun piti ylpeänä ihastellen sitä ensimmäistä painotuoretta singleä kädessään, laittoi sen levysoittimeen ja myöhemmin kuuli biisin jopa radiosta. Hieno fiilis, hienot muistot.
Vuonna 1995 lähdin ulkomaille ja jäin sille tielle, ennenpitkää huomasin, että sen kaiken uuden arjen, kulttuurin, kielen, päivä-työn opettelun, totaalisen elämän muutoksen jäljiltä ei musiikille, musisoinnille, biisinkirjoittamiselle paljon enää aikaa (ja/tai energiaa) jäänyt, ehkä vain nimeksi (sen tosin hyödynsin / julkaisinhan minä näinäkin vuosina ajoittain aina jotain uutta). Vuodet ulkomailla olivat elämyksellisiä, en kadu sitä yhtään että aikoinani lähdin. Mene ja tiedä, ehkäpä lähden vielä uudelleen pidemmäksi aikaa reissuun? Nythän musiikin tallentaminen ja sen jakaminen on paljon helpompaa kuin aikaisemmin, esim. 10 vuotta sitten (eli sen suhteen ei tarvitsi "paastota" tai "pitää sapattia").
Paluumuutto Suomeen vuonna 2010 oli iso prosessi, isompi kuin olin kuvitellut, olin ollut jo niin pitkään pois. Asiat muuttuvat ajan myötä. Alkoi jossain mielessä "kaiken" uudelleen opettelu, koko oman elämän uusi orientoituminen ja organisoiminen, Suomen oloihin, tapakulttuuriin, jopa kieleen uudelleen totuttelu.. Tähän "master-plaaniin" kuului vahvasti ja toden teolla musiikin tekeminen, kuten myös (siihen liittyvä) opiskelu.
Uusia lauluja alkoi syntymään opiskelun ohella kiitettävästi ja "oma uusi musiikillinen juttu" myös pikku hiljaa muotoutumaan. Nyt nelisen vuotta myöhemmin huomaan, että olen tehnyt ja tuottanut 1-2 albumia per vuosi vauhdilla. Nämä uudet jutut /biisit/musa on tullut huomatuksi aika ajoin mediassakin, eri muodoissa, mikä on ollut ilahduttavaa. Mukavia keikkoja on kertynyt ja on ollut tosi hauska saada palautetta ja kannustusta ihmisiltä livenä ja eri kanavilla. Jakaa elämyksiä puolin ja toisin.
Huomaan myös, että nyttemmin akustinen musiikki ja ilmaisu ylipäätänsä on vienyt totaalisesti sydämeni. Musiikin tekemisen kuningas -lajihan on "Mies ja kitara", se voi tietysti ihan yhtä hyvin olla myös "Nainen ja kitara", laji pysyy samana, heh ! En itse aikaisemmin juurikaan piitannut trubaduuri meiningistä/ akustisesta gendrestä, en ehkä nähnyt pintaa syvemmälle tai ollut itse "henkisesti valmis" ja "valveutunut" tai juurikaan ajatellut koko asiaa, heh! Toisaalta meillä ei ole ollut Singer/Songwriter perinnettä tai akustisen musan pitkäkestoista boomia tai "gendreä" edes Suomessa, jonka olisi itse tiedostanut ja/tai että olisi tähän käsitteeseen nuorena "kasvanut" itsekin, soiton viedessä mennessään. Vaikka omia biisejä sitä melkein heti ruvettiin väsäämään niissä ihan ekoissa bändeissäkin, ei sitä ajatellut tai "tiennyt" olevansa "lauluntekijä" tai että se "riittäisi" että akustisesti yksin esiintyisi. Eipä olisi edes tainnut kantti riittää. Sen verran ujo sitä on ollut aikanaan.
Suomalaisen musiikkiperinne / musa identiteetti on aika nuorta vielä verratuna moniin muihin maihin ja kulttuureihin. Amerikassa varsinkin ja jopa keski-euroopassa tilanne on mielestäni aivan toinen. On vahva laulu/ tarina, "mies ja kitara" -perinne ja/tai pelimannius. Edelleenkin, vaikka valtavirta pop ja tuotanto kylläkin on joka maan kolkassa nykypäivänä vallitsevana. Radio pop ! Jytke ja rytke (tosin ei siinäkään mitään pahaa ole, kaikella on sijansa ja kannattajansa).
Itse olen onnellinen, että olen antanut "aina" intuition ohjata musiikin tekemistäni, itse en edes näe omassa tekemisessäni muuta vaihtoehtoa, teen asioita fiiliksellä ja sydämellä. Soitan, laulan, kirjoitan biisejä, esiinnyn, hienosti sanottuna "tuotan sisältöä" - musiikkia (ja vähän muutakin ohjelma antia esim. YouTubeen).
Tässä bloggauksessa muutama uusi akustinen video -linkki ohessa.
Hyvää orastavan kesäajan (säiden) alkua.
T:Ari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti